Bonjour tout le monde! Viime viikolla yksi matkailuhaaveistani toteutui, ja pääsin Pariisiin. Jo kahdeksannella luokalla ranskan kielen opiskeluni alkaessa päätin, että jonain päivänä tulisin käymään siellä ja toivottavasti myös asumaan. No, jälkimmäistä saan odotella vielä vuosia, mutta ainakin nyt olen jo kerran kokenut kaupungin. :)
Matkustimme Pariisiin siis äitini kanssa, ja matka oli osaksi samalla 18-vuotis syntymäpäivälahjani. Äiti oli maksanut lennot ja hotellin, mutta muuten pyrimme maksamaan itse omia ruokailujamme tai jakamaan muita huvituksia. Tämä oli luonnollisesti uutta minunlaiselleni nuorelle aikuiselle, mutta selviydyin hyvin säästöjeni avulla. Koen taas itseni astetta kypsemmäksi, kun ei tarvitsekaan enää elää aina vanhempien "siivellä".
Koska kuvia tuli otettua viikon reissulla satoja, koin hyväksi ajatukseksi jakaa tarinan osiin. Tämä postaus on siis osa yksi ja samalla myös päivä numero yksi. Nauttikaa kuvista!
Kaupungissa liikkuminen sujui helposti, sillä hotellimme Pavillon Louvre Rivoli sijaitsi keskustassa hyvällä paikalla lähellä Louvrea ja Seineä 1. kaupunginosassa (arr. = arrondissement). Huoneemme ei ollut hääppöinen; ikkunasta näkyi vain sisäpiha ja käytössä oli vain kaksi pistorasiaa, joista niistäkin toinen oli tarkoitettu minibaarille ja toinen tv:lle. Pienet puutteet eivät kuitenkaan haitanneet, olimmehan sentään Pariisissa, ja huone oli vain nukkumista varten.
Lähdimme jo aamulla varhain liikkeelle ja otimme tavoitteeksi nähdä mahdollisimman monta "ilmaista" nähtävyyttä ja maamerkkiä. Ensin poikkesimme valtavan upeassa Jardin du Palais Royalissa. Puut olivat täydellisesti neliön muotoisiksi leikattuja, ja kukat kukoistivat joka puolella. Pariisin kokoon nähden kaupungissa on melko vähän ja vain tiettyjä paikkoja, joissa rentoutua ja päästä pakoon autojen saasteesta. Puistossa näkyikin monia paikallisia, jotka olivat siellä ulkoiluttamassa koiriaan tai ihan vain istuskelemassa.
Tässä ehkä kliseisin Louvren turistikuva, haha. Oli ihan pakko!
Matkamme jatkui Seinen rantaa pitkin kohti Eiffeltornia. Joenvarsi vihreine puineen ja veneineen (bateaux mouches) olivat jo itsessään melkoinen nähtävyys. Ja se rakkauslukkojen määrä! Siinä yksi tulevaisuuden to-do lisää. ;)
Pysähdyimme hetkeksi La Frégateen ihailemaan maisemaa. Tilaamamme tonnikalapatongit ja capuccinot olivat aivan toisesta maailmasta, eikä mitään verrattuna Suomen antimiin. Leipä oli kuoreltaan rapea ja sisukseltaan pehmeä, kahville en edes löydä sanoja. Taivaallista! Vaikka hintataso olikin oletetusti hieman Suomea korkeampi, olisin milloin vain valmis maksamaan pari euroa enemmän tästä, kuin Picnicin pullamössöleivästä.
Pitkän, mutta antoisan kävelymatkan jälkeen saavuimme Eiffel-tornin juurelle. Oli outoa ajatella, mutta se oli ensimmäinen kertani niin korkean rakennuksen vierellä ja vielä oudompaa oli se, että pian olisin sen huipulla! Matka ylös hissillä oli aika jännittävä, ja korvat menivät koko ajan lukkoon. Olimme ostaneet liput aivan ylimpään kerrokseen, jossa ei onneksi tarvinnut enää kärsiä kovasta tuulesta.
Huipulta näki koko Pariisin! Näkymät olivat huikeat, enkä voinut muuta kuin ihastella kaupunkia. Kuka ikinä Pariisin suunnittelikaan, saa olla ylpeä työstään, sillä kaupunki näyttää vaaleine taloineen täydellisen harmoniselta ylhäältä päin katsottuna.
Illan alkaessa jo hämärtyä, suuntasimme vielä Riemukaarelle ja kuuluisalle Champs-Élysées -kadulle. Riemukaari oli tarkoin vartioitu ja aseilla näkyvästi varustellut poliisit ja turvamiehet olivat pariisilaisille varmasti vain arkipäivää Charlie Hebdon terroristi-iskun myötä. Itse emme käyneet Riemukaaren päällä, vaan tyydyimme katselemaan sen upeaa arkkitehtuuria alhaalta käsin. :)
Champs-Élysées'n ja ensimmäisen ostoskertani Zarassa (yay!) jälkeen kävelimme Place de la Concorde -aukion pokki kohti Jardin des Tuileries'a ja Louvrea. Puisto oli suurin koskaan näkemäni ja sen takaa aukeava auringonlasku sai sen näyttämään entistä kauniimmalta.
Parin drinkin kautta suuntasimme takaisin hotellille. Pyrimme menemään ajoissa nukkumaan, sillä jokainen päivä oli buukattu täyteen ohjelmaa ja aamulla tuli olla virkeänä päivän koitoksiin. Lisäksi Pariisissa, ainakaan alueella, jossa me vietimme aikaamme, ei edes tehnyt mieli juoda, sillä siideriä oli tarjolla vain harvoissa paikoin ja drinkit maistuivat kamalilta! Sekaan oli selkeästi heitetty sinne kuulumattomia viinoja väärissä suhteissa. No, eiväthän pariisilaisetkaan kaikkeen kykene! ;)
Stay tuned, more is yet to come...
Bisous,
Ida Christine
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti