Tätä tekstiä kirjoittaessani ovat käsillä viimeiset minuuttini alaikäisenä. Tuntuu oudolta, että nyt se kauan odotettu 18 vuotta on saavutettu. Miten tästä jatkaa eteenpäin, kun ei ole enää ikää, jota odottaa kuin kuuta nousevaa. Tuntuu kuin olisin vasta ollut pikkutyttö kävelemässä kouluun itseäni isomman kokoinen reppu selässä. Matkalla katselin maisemia, lauleskelin huolettomasti ja kuljin vailla kiirettä mihinkään. Elämäni matka ei tietenkään lopu tähän päivään, vaan päinvastoin, tästähän se vasta alkaa.
Koulussa, lähestulkoon kaikissa aineissa, on tullut lähiaikoina käytyä läpi paljon aikuistumiseen liittyviä asioita. Mitä aikuistuminen oikeastaan tarkoittaa ja mitä täysi-ikäisyyteen kuuluu?
Mulle täysi-ikäisyys tarkoittaa näin sen vasta saavuttaneena lähinnä nippua oikeuksia ja paljon vastuuta, eikä niinkään sitä henkistä kypsymistä. Ei vielä vuoden sisällä aikanaan. Aikuistuminen tapahtuu sitten ajallaan, kun saan elämästäni enemmän kokemuksia ja kasvan niiden myötä.
18-vuotiaana saan ainakin äänestää ja ajaa ajokortin. Äänestäminen on tuskin vielä suurta hupia vielä lähitulevaisuudessa, sillä en todellakaan osaa sanoa, mikä on oma poliittinen kantani. Ajokorttikin saa vielä odottaa vuoden tai pari; onneksi pääsen melko hyvin liikkumaan julkisilla. Naimisiinmeno tuskin on vielä ajankohtaista, eikä kolikkopelejäkään oo kauheeta hinkua pelata. Saan myös ostaa mietoa alkoholia ja tupakkaa, sekä käydä baarissa. Useat yökerhot ja sen tyyppiset paikat ovat kuitenkin asetettu ikärajoilla K20 eteenpäin... Lisäksi ruotsinristeily ei onnistu viikonloppuisin ilman valvojaa, mikä on kyllä lähinnä naurettavaa.
Jos asuisin omillani, homman nimi olisi kuitenkin aivan toinen. En kuitenkaan osaa kuvitella itseni käyvän lukiota tai yliopistoa ja opintojen ohella myös työssäkäymistä, jotta pystyisin maksamaan vuokran, kaikki laskut, ruuan, ja vaatteet. Onneksi saan vielä asustella kotona. Vasta nyt osaan kunnolla arvostaa kaikkia näitä "ilmaisia" juttuja, joita kotona saan, sekä sitä, että musta pidetään täällä hyvää huolta.
Tässä vielä pari biisiä kuunteluun kaikille teille -97 syntyneille, jotka täytätte tänä vuonna 18 vuotta. Fiilistelkää!
Skid Row - 18 And Life
O-Zone - Dragostea Din Tei
Paula Koivuniemi - Aikuinen Nainen
Bryan Adams - 18 Till I Die
Avril Lavigne - Here's To Never Growing Up
Alphaville - Forever Young
Hauskaa viikonloppua kaikille!
Bisous,
Ida Christine
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti