8/17/2017

TEE SE

Tajusin eilen jotain tajunnanräjäyttävää. Miksi blogini junnaa paikallaan, miksi en ole postannut kuukausiin, miksi en ylipäätään ole halunnut postata mitään. Viimeisimmän vuoden ajan olen mielessäni kamppaillut "inspiraation puutteesta", "kirjoitustaidon ruostumisesta", "kiireestä" jne. Tekosyiden lista on pitkä. Mikä oikeasti on tielläni, on minä itse.


Olen täydellisyyden tavoittelija, mitäpä sitä kaunistelemaan. Kun tiedän (siis luulen tietäväni), ettei suunnitelmani tule onnistumaan täydellisesti ja sormia napsauttamalla, on turha edes yrittää. Vihaan tätä piirrettä itsessäni, vaikka sinänsä onkin siunaus pyrkiä aina tekemään parhaansa. On kuitenkin asia erikseen tuskailla tuntitolkulla täydellisen instakuvan saamiseksi kuin saman ajan käyttäminen johonkin tärkeämpään.

Toppi Zara | Hame Kierrätyskeskus | Kengät Bik Bok | Laukku kirpparilta | Aurinkolasit River Island

Positiivista tässä kaikessa on kuitenkin se, että olen tiedostanut ongelmani ja myöntänyt sen. Se on jo puoli voittoa. Matka tästä eteenpäin ei tule olemaan helppo, mutta olen valmis yrittämään. Ei, en yritä. Vaan teen sen. Piste. Aion lopettaa pienistä asioista murehtimisen ja sen sijaan keskittää energiani oikeiden asioiden, kuten opiskelun, muuton, YouTuben ja blogini eteenpäin viemiseen.


Missä ikinä ja mitä ikinä päätänkään jatkossa tehdä, aion saavuttaa sen kaiken askel kerrallaan. Elämä on tehty virheitä varten ja niistä oppimiseen, joten ei kannata pelätä tulevaa vain siksi, ettei siitä välttämättä tule täydellistä. Ehkä siitä tuleekin mahtavaa.


Bisous,
Ida Christine



Viimeisen kappaleen viisaista sanoista kiitos ystävälleni ja kollegalleni Pazille.
Me inspiras todos los dias, te amo xx

6 kommenttia:

  1. Guapa!
    You rock in so many ways, you just have to believe in yourself and go with the flow!
    Love you, bella mía!
    Paz

    VastaaPoista
  2. Yees nyt puhutaan asiaa! Mulla on ihan sama juttu, että jätän välillä yrittämättä, jos tiedän ettei täydellistä lopputulosta ole heti saatavilla. Täydellisyyden tavoittelu kaikessa hienoudessaan aiheuttaa välillä vain paikallaan junnaamista. Ei vaan uskalla yrittää, koska pelkää epäonnistumista ja niitä epätäydellisiä virheitä. Mutta niin kuin kirjoitit elämän ei kuulukaan olla täydellistä. Se on mahtavaa, vaikka onkin epätäydellistä! Virheitä sattuu kaikille ja epäonnistumiset ovat osa inhimillisyyttä. Mutta todella oman täydellisyyden tavoittelun tunnistaminen auttaa siitä hellittämisessä! Itse meinaan olen kiinnittänyt kyseiseen luonteenpiirteeseni enemmän huomiota ja huomaan jo paremmin kun pilkun viilaaja nostaa minussa päätään. Silloin jätän sen omaan arvoonsa ja jatkan vain eteenpäin pienistä epäkohdista huolimatta. Ja hei useimmin näitä pikkujuttuja muut ei edes huomaa! Parasta on vain jatkaa yrittämistä, koska vaan sillon todella voi kehittyä! Keep going girl����❤hahah vois itekin kirjottaa taas vaihteeks tästä aiheesta, kun nousee vähän ajatuksia mieleen����

    Ja sairaan makeita kuvia! ��Asukin on ihan����

    VastaaPoista
  3. oot kaunis, t. ruotsin opiskelija

    VastaaPoista
  4. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
  5. Heippa, löysin sut mun ruotsin kirjasta ja heti kiinnostuin! Vaikutat mukavalta

    VastaaPoista
  6. oot munkin ruotsinkirjassa

    VastaaPoista